torstai 7. elokuuta 2014

22. Maakuntamatkailuu

Juu tänään menin iltasella Helyn luokse, päivällä tuli jo kuuma kun ajatteli edes lähteä ratsastamaan.. Tallilla odottikin ihanan mutakerroksen peittämä Helyn Huvi ! Neiti oli paistatellut päivää (ja ilmeisesti piehtaroinut useampaan otteeseen) ja kun sadekuuro yllätti, se ihana muta lilliinty sen karvaan :( Piti hakee pari ämpärillistä vettä ja läträä enimmät pois Helystä.

Mutta näin viimeisinä päivinä ajattelin lähteä tekemään pitkän maastolenkin Helyn kanssa. Nauttiakseni joka kavionkopseesta.

Mentiiin paljon ravia ja hyvissä kohdissa laukkaa. Hypittiin polulle kaatuneiden kuusien yli ja nautittiin metsän hiljaisuudesta. Kuului vain Helyn tasaiset askeleet metsäpolulla ja satulan narina mun housuja vasten. Kyllä mieli lepää tuolla vaikka olisi kuinka ajatuksissaan :)

Kun tuli iso ylämäki, painoin pohkeita enemmän ja aattelin että se saa päättää meneekö ravia vai laukkaa. Noh, nosti laukan, katsoin kumman, yllätyin, kehuin, HELY laukkas ITSE vasenta laukkaa! Se ei oo kertaakaan maastossa suoralla tms tarjonnu vasenta laukkaa! Voi miten voin olla iloinen! Minä iloinen treenaaja <3 tunnen itteni hyväks :3

Taputin Helyä loppumatkasta kaulalle, oli jotenkin niin innoissaan kun pääsi lenkille mun kans. Sit se kyllä rauhoittui taputtelun jälkeen ja käveltiin loppumatka kotio ihan rauhallisesti.

Lopuksi hempeilykuva <3 Pian on aika sanoo hyvästit :'(


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti